112. Mielikuvamatka
100. Tunne- ja vuorovaikutustaidot
Tehtävä
Käsitellään empatiaa ja tukioppilaan mahdollisuutta myötäelää koulun muiden oppilaiden erilaisia tilanteita mielikuvaharjoituksen avulla.
Tila
Luokkahuone tai muu rauhallinen tila.
Tarvikkeet
Rauhallista musiikkia.
Kesto
15-45 min.
Liitteet
Johdata osallistujat mielikuvamatkalle tilanteeseen, jolloin on itse ollut toisen empatian kohde, kun joku on auttanut jossakin pulmallisessa tilanteessa koulussa. On tärkeää luoda koulutustilaan rauhallinen ja kiireetön tunnelma. Rauhallinen musiikki ja valaistuksen himmentäminen auttavat. Ohjaajan kannattaa puhua rauhallisesti, ja hän voi pitää välillä taukoja, jotta mielikuville alkaa tulla tilaa. Ala lukea tarinaa vasta silloin, kun kaikki ovat löytäneen hyvän asennon. Tarinan lukemiseen kuluu noin 10 minuuttia.
- Miltä tuntuu, kun joku myötäelää omaa tilannetta?
- Miten voi itse olla empaattinen?
- Miten voi lohduttaa, piristää, kannustaa ja tukea toista?
Jaa osallistujat satunnaisesti 4—5 oppilaan suuruisiin pienryhmiin. Pienryhmissä mietitään konkreettisia tilanteita, joissa tukioppilaat voivat myötäelää koulun muiden oppilaiden arkea. Tilanteita voidaan kirjoittaa ylös fläppipaperille tai niistä voidaan tehdä pienryhmissä pieniä näytelmiä, jotka ryhmät esittävät muille.
Empatia on prosessi, jonka aikana ihminen eläytyy toisen ihmisen tunne- ja ajatusmaailmaan. Tukioppilaille empatia on keskeinen taito, jonka harjoittelemiseen ja josta keskusteluun kannattaa käyttää aikaa. Näin voidaan vahvistaa herkkyyttä ja rohkeutta nähdä tukea tarvitseva ja toimia tilanteessa. Empatia rinnastetaan joskus väärin synonyymina erilaisille persoonallisuuden piirteille, kuten sosiaalisuudelle. Empatiakyvyssä ei kuitenkaan ole kyse vain synnynnäisistä persoonallisuuden piirteestä, sillä esimerkiksi temperamentiltaan ujo ihminen voi olla erittäin empaattinen. Empatiassa on pohjimmiltaan kyse siitä, haluaako aidosti olla kiinnostunut toisista ihmisistä ja asettua heidän asemaansa. Kyse on myös siitä, miten hyvin kykenee sulautumaan joukkoon ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Myötätunnon osoittaminen tulee joskus luonnostaan, mutta taitoa voi myös tietoisesti harjoitella:
- Huonon olon huomaaminen. Toisen pahaa oloa ei ohiteta vaan pysähdytään kuuntelemaan.
- Arvostaminen ja hyväksyntä. Toisen tunnetta ei saa vähätellä. Parhaiten auttavat ystävälliset eleet ja lohduttava suhtautuminen.
- Tuen osoittaminen. Haasteita on helpompi käsitellä, kun ne voi jakaa toisen kanssa. Vieressä istuminen ja kuunteleminen voivat auttaa paljon.
- Yksinäisyyden poistaminen. Epäonnistumisia ja haasteita kohdatessamme tunnemme usein olevamme maailman huonoimpia ja ainoita, joille näin voi käydä. Yksinäisyyden kokemusta
voi lieventää kääntämällä sitä yleistykseksi: täydellisiä ihmisiä ei olekaan, jokainen epäonnistuu joskus. Virheet ja vastoinkäymiset ovat sääntö, eivät poikkeus.
- Empatia on prosessi, jonka aikana ihminen eläytyy toisen ihmisen tunne- ja ajatusmaailmaan. Empatiakyvyssä ei ole kyse vain synnynnäisistä persoonallisuuden piirteestä, vaan kyvystä asettua toisen ihmisen asemaan.
- Empatian osoittamista voi harjoitella. Yksinkertaistettuna myötätunnon osoittamisen voi kuvata neljän kohdan avulla: huomaaminen, arvostaminen, tuen osoittaminen ja yksinäisyyden poistaminen.
Goleman, D. 2003. Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva. Otava.
Cacciatore R. & Karikivi M. 2014. Mieletön fiilis. Hyvän mielen käsikirja. Tammi.